Pitäiskö minunkin ruveta taas lääkkeiden suurkuluttajaksi? On nämä viime päivät olleet yhtä hyrskynmyrskyä. Aamulla, kun herään, alkaa vauhti. Ei mielessäni, mutta muuten. Ensin vessaan, koirat ulos, kahvia, tupakalle (koira mukana). Huutele siinä siteen koiraa koko ajan takaisin, kun se lähtee vaikka minne. Tietsikka auki, sähköpostit lukaistava, blogi katsottava. Taas ulos koiran kanssa ja lehti hakemaan. Lue lehti, käy vielä vessassa. Lapsi herättelemään. Monta kertaa saa herätellä. Vaatteiden etsimistä ja äksyilyä. Lapselle aamupala, koirat siinä välissä vietävä pissalle, huutele siinä taas koiria sisälle. Lapsi tetsikalla ja syö rauhassa. Minä siivoilen keittiötä, täyttelen tiskikonetta, pyyhin pöydät. Käyn aina jossain välissä tupakilla ja käytän koiria ulkona. Yläkerrasta siivoan koiranjätökset lattialta ja kiroilen. Luen päivän lehden jossain välissä ja neulonkin.

Käsken lapsen laittaa tietsikan kiinni ja nuoremman koiran yläkertaan. Laitamma päälle ja lähdemme töihin ja kouluun.

Iltapäivällä sama rumba jatkuu. Koiria ulkoilutan vähän väliä. Käyn kaupassa. Selaan postin. Siivoilen sekasotkuja, pyykkään yms. Kyllä mies ja lapsi osaavat sotkea. Minä raivaan yläkerran pöydältä astiapinon tiskikoneeseen. Siivoan yläkerran pöydän. Yläkerrassa on televisio, joten siellä myös nämä minun rakkaat syövät.

Kun olen saanut paikat jotensakin kuntoon, niin tytär tulee koulusta ja hänelle pitää laittaa ruokaa. Miehelle kahvit kiehumaan töistä tuloksi.

Käytän vielä koirat ulkona ennen miehen tuloa.

Kun mies tulee töistä, hän istuutuu ruokapöytään, käy suihkussa ja lähtee ulos moottoripyörällä ajelemaan. Valittaa väsymystään. Loikoilee illalla sängyllään. Katselee televisiota ja syö. Aamulla hän vain lähtee töihin, ilman huolia.

Minä joudun huoltamaan lapset ja koirat aina. Miksi??? Kuuluu se miehellekin. Tosin mies pyhänseutuna helpottaa töitäni. Vie koirat pihalle häkkiin ja tekee omia töitään. Minä siivoilen kotona ja teen käsitöitä.

Päivästä päivään tätä samaa. En ehdi itse harrastamaan paljon mitään. Aina pitää huolehtia perheestä. Tätä on jatkunutkin 35-vuotta. Ainut poikkeus on sairaalassaoloajat.

Mukavaa tätä päivää kaikille kuitenkin :)