Vajaa puoli pulloa lakkalikööriviiniä ja simahdin klo 20.30. Katselin Maajussille morsianta, mutta oli niin pitkäveteistä, että uni voitti. Tänä aamuna olin sitten pirteänä klo 6.00. Unet olivat taas vähän sekavia. Sukulaisista ja sisaruksista.

Mukavia muistoja sairaalasta: Kolmannen kerran olin sairaalassa vähän yli viisi vuotta sitten. Osastot olivat sekaosastoja. Yhden miehen kanssa sitten jutusteltiin aikas paljon. Hän oli minua 12 v. nuorempi ja kova änkyttämään. Ennen minun tuloa hän ei jutellut kenenkään kanssa. Hyvän näköinen nuori mies ja niin sisäänpäin kääntynyt. Minä jututin häntä vaikka millä asioilla ja hänpä avautui. Kävimme yhdessä kanttiinissa ja lenkillä. Hoitajat eivät katsoneet tätä ystävyyttämme oikein suopeasti. Olinhan naimisissa. Mutta ei hoitajilla ole oikeutta moralisoida ja sitä paitsi saahan naisella olla miesystäviäkin ilman mitään takatarkoitusta.

Kerran mies ei sitten lomiltaan tullut takaisin. Hoitajat minulle vinoilivat, että onko ikävä. No, minähän pärjäsin muutenkin ja tulin juttuun muidenkin kanssa enkä myöntänyt ikävää. Eikä sitä edes ollut. Me olimme kuitenkin tavatessamme kuin paita ja peppu. Hoitajat yrittivät erottaa meitä jatkuvasti. Kielsivät jopa olemisen tämän miehen kanssa. Kuitenkin palavereissa hoitajat kiittelivät, että olen saanut miehen avautumaan ja juttelemaan.

Olihan sairaalassa muutakin mukavaa. Olin aktiivisesti käsityöryhmissä mukana. Kudoin seinäraanuja, neuloin ja ompelin. Ompelu ei kuitenkaan ollut minun juttuni. Ohjaajat laittoivat kuitenkin minut kahvin keittoon koko käsityöryhmälle eli minun piti vielä kestittää potilaat ja raivata astiat pois ja siistiä keittiötä. En oikein tykännyt, kun minäkin olisin halunnut valmiille mennä.

Olihan siellä myös jos jonkinlaisia retkiä. Maakuntaretkellä ei ollut kuin muutama potilas, minä mukaanluettuna ja pari miesohjaajaa. Kävimme matkanvarrella baareissa kahvilla. Hoitajat kyllä lupasivat tarjota myös kaljat, mutta emme ottaneet. Tupakatkin oli talon puolesta. Yhdessä nuotiopaikassa paistoimme makkaraa, söimme salaattia ja leipää. Retki oli kaikinpuolin mukava. Ja oli mukavaa, kun hoitajalla oli ihan henkilökohtaista aikaa minulle. Jopa vähän flirttailtiin. Hoitaja kutsui minua hellittelynimillä. Ei siinä mitään, hellyyttähän minä kaipasin.

Siellä sairaalassa oli myös rankkoja patikkaretkiä. Olin myös niissä mukana. Kävimme uimahallissa ja pelihalleissa. Aika ei käynyt pitkäksi. Silloin oli siellä mukavaa, kun alkoi olla jo selväjärkinen.

Nyt minä lähden kaupunkireissulle ostamaan krääsää. Eli kaksisuuntaisilla on aina sellainen ostovimma. No, etsin halpaa tavaraa.

Oikein mukavaa lauantaita kanssakulkijoille.